Itse ajattelen, että digitaalinen identiteetti on hyvinkin jakautunut käsite sen mukaan, miten ihminen käyttää erilaisia teknologioita.
Identiteeti sinänsä on ihmisen käsitys omasta itsestään suhteessa muihin ja sitä peilataan tietyllä tapaa läpi elämän ja se myös muuttuu läpi elämän. Identiteetin rakentumiseen siis vaikuttaa monikin asia - positiivet sekä negatiiviset. Yleisesti voisi ajatella, että positiiviset kokemukset rakentavat hyvää itsetuntoa ja vastaavasti negatiiviset kokemukset voivat asettaa haasteita hyvin itsetunnon rakentumiseen.
Digitaalisessa maailmassa/sosiaalisessa mediassa nämä kokemukset ovat usein saatuja reaktitoita jakamiisi asioihin; itseilmaisulla haetaan usein hyväksyntää ja tietynlaista joukkoon kuulumisen tunnetta. Kuinka moni voi sanoa, ettei koskaa olisi käynyt tarkastamsssa kuinka monta tykkäystä Facebook päivityksesi on saanut ja vetänyt siitä jonkinlaista johtopäätöstä? Itse ainakin voin myöntää että kyllä ne reaktiot vaikuttavat. Tämä on yksi tapa muodostaa käsitystä omasta arvostaan ja identiteetistä digitaalisesti.
Digitaalinen identitetti voi toisaalta olla jotain muuta mitä oikeassa elämässä olet. Virtuaalimaailmat ovat tulleet yhä yleisimmiksi välineiksi ja niiden suosio on varsin ymmärrettävä. Virtuaalimaailmassa voit olla jotain, mitä et ehkä uskalla olla oikeassa elämässä. Oikean elämän ja digitaalisen (virtuaalisen) elämän rajat voi joskus hämärtyä ja aiheuttaa jopa ahdistusta oikeassa elämässä. Sosiaalinen media voi luoda painetta olla erilainen kun oikeasti on. Tällöin oman identiteetin hämärtyminen on hyvinkin mahdollista.
Toisaalta digitaalinen identieetti tarkoittaa myös sinusta kerättyä dataa. Verkkoevästeet ja erilaiset ohjelmistot ja järjestelmät seuraavat jatkuvasti mitä teen verkossa, kaikesta tekemisestäni jää digitaalinen jalanjälki. Tein itsestäni Google-haun. Löysin muutaman kuvan ja muutaman artikkelin. Tiedot oli asianmukaisia ja sellaisia, mitä tiesinkin verkosta löytyvän. Mutta. Se mitä en löytänyt on irralliaisa tietoja minusta, hajautettua eri puolelle internetiä. Niitä on kerättynä eri palveluntarjoajien palveluissa. Periaatteessa en siis tiedä, mitä kaikkea tietoa minusta on tallennettuna. Mietinkin, että mitä sitten jos nämä kaikki irrallaan olevat tiedot saadaan koottua yhteen, niin minusta ihmisenä saa varmasti jo aika hyvän kokonaiskuvan... Hmm. Ehkä jatkankin edelleen tiukkaa linjaa siinä, mitä tietoja itsestäni tallennan eri palveluihin. Ja muistan surffailla koneilla ja laitteilla, joissa on käytössä asianmukaiset virustorjunta ohjelmistot.
Netissä olevien tietojen poistaminen kokonaan on lähes mahdotonta
Kuten edellisessä kappaleessa viittasinkin, netissä olevien tietojen määrä on hyvin pirstaloituneena. Tällöin kaiken tiedon poistaminen netistä saattaa olla hyvinkin mahdotonta. Omien tietojen osittainen poistaminen onnistuu pyytämällä omien tietojen poistamista esim. Googlen hakutuloksista. Väittäisin kuitenkin, että ison vaikutus on henkilön omalla toiminnalla. Kun nettiin jakaa jotain, pitää olla tietoinen siitä miten ja minne tietoja voi tallentua. Olisi hyvä huomioida, erilaiset mahdollisuudet käyttää esim. salattua verkkoa, jos työskentelee arkaluontoisten asioiden kanssa tai ymmärttää se, että omia tietojaan ei kannata joka paikkaan antaa. Yksi huomion arvoinen asia on myös se, millaisia sovelluksia on älypuhelimeensa asentanut ja millaisia käyttöoikeuksia niille on antanut. Tälläisten sovellusten kautta voi siirtyä myös yllättävänkin paljon tietoa eteenpäin.
Tietojen ja kuvien manipuloinnin merkitys digitaalisen identiteetin muodostumisessa
Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kuvien ja tietojen manipulointi on sallittua kun se tekee tietyissä rajoissa. Toisaalta esiin nousee kysymys, mitkä ne rajat ovat? Tämän hetkinen digitaalinen kulttuuri suorastaaan vaatii manipuloimaan kuvia, koska usein kuvilla myydään ja markkinoidaan tuotteita ja asioita. Silloin siis kun on selvää, että manipulointi tehdään avoimesti se on mielestäni ihan ymmärrettävää. Toisaalta kuvien manipulointiin liittyy myös yritys siitä, että muokataan oikeaa asiaa tietoisesti johonkin toiseen suuntaan. Tämä on mielestäni tietyissä asiayhteyksissä väärin. Tällöin on myös mahdollisuus siihen, että henkilön digitaalinen identiteetti alkaa elämään omaa elämäänsä irallisena oikeasta todellisuudesta.
Yksi mielestäni erittäin häiritsevä uusi teknologia on Face2Face. Tämä ohjelma mahdollistaa kasvojen kaappaamisen ja niiden käyttämisen mihin tarkoitukseen tahansa. Toinen kehitteillä oleva ohjelma on Project VoCo. Tämä on Photoshopin rinnalle tuleva tuote joka mahdollistaa sanojen kirjoittamisen ohjelmaan ja sen jälkeen voi laittaa ohjelman sanomaan ne jonkun tietyn henkilön äänellä. Tälläisten ohjelmien myötä digitaalisen identiteetin muodostuminen voi olla hyvinkin sekavaa. Mikä on totta ja mikä ei?
Tietojen ja kuvien manipuloinnin yhteydessä vastuu siirtyy siis aika usein tiedon vastaanottajalle. Nostaisin erittäin tärkeäksi aiheeksi lähdekriittisyyden, jota mielestäni nykyaikana ei harjoiteta läheskään niin paljon kuin sitä tulisi olla. Lähdekriittisyyden kautta vääränlainen kuvien ja tietojen manipulointi olisi tietyllä tasolla hallittavissa. Uskon, että lähdekriittisyyden merkitys nousee enemmän ja enemmän tärkeäksi, kun teknologia mahdollistaa lähes minkälaisen tiedon jakamisen ja manipuloinnin.
Kuuluuko julkisuuden henkilön olla myös julkinen sosiaalisessa mediassa?
Mielestäni tietyllä tasolla kuuluu. Julkisuuden henkilön työn luonteen mukaisesti osa hänen tekemisistään asioista on julkista. Itse näkisin, että julkisuudessa esiintyvän ihmisen rooli sosiaalisessa mediassa on tietynlaisen CV:n ylläpitäminen. Siitä olen kuitenkin toista mielä, että mielestäni julkisuuden henkilönkään ei tarvitse jakaa mitään yksityiselämään liittyviä asioita sosiaalisessa mediassa, jos hän ei niitä siellä halua jakaa.
On siis täysin jokaisen ihmisen itse päätettävissä minne haluaa vetää rajan yksitysyytensä suhteen. Sosiaalista mediaa on mahdollista käyttää hyvinkin tehokkaasti ja järkevästi oman julkisuutensa kasvattamiseen, mutta myös valitettavasti oman julkisuutensa tuhoamiseen. Eikä tässä tilanteessa tarvitse välttämättä olla edes julkisuuden henkilö, jos vahingossa jakaa jotain itselleen arvokasta tietoa ja se joutuu vääriin käsiin niin ongelmat voivat olla isojakin.
Netissä olevien tietojen poistaminen kokonaan on lähes mahdotonta
Kuten edellisessä kappaleessa viittasinkin, netissä olevien tietojen määrä on hyvin pirstaloituneena. Tällöin kaiken tiedon poistaminen netistä saattaa olla hyvinkin mahdotonta. Omien tietojen osittainen poistaminen onnistuu pyytämällä omien tietojen poistamista esim. Googlen hakutuloksista. Väittäisin kuitenkin, että ison vaikutus on henkilön omalla toiminnalla. Kun nettiin jakaa jotain, pitää olla tietoinen siitä miten ja minne tietoja voi tallentua. Olisi hyvä huomioida, erilaiset mahdollisuudet käyttää esim. salattua verkkoa, jos työskentelee arkaluontoisten asioiden kanssa tai ymmärttää se, että omia tietojaan ei kannata joka paikkaan antaa. Yksi huomion arvoinen asia on myös se, millaisia sovelluksia on älypuhelimeensa asentanut ja millaisia käyttöoikeuksia niille on antanut. Tälläisten sovellusten kautta voi siirtyä myös yllättävänkin paljon tietoa eteenpäin.
Tietojen ja kuvien manipuloinnin merkitys digitaalisen identiteetin muodostumisessa
Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kuvien ja tietojen manipulointi on sallittua kun se tekee tietyissä rajoissa. Toisaalta esiin nousee kysymys, mitkä ne rajat ovat? Tämän hetkinen digitaalinen kulttuuri suorastaaan vaatii manipuloimaan kuvia, koska usein kuvilla myydään ja markkinoidaan tuotteita ja asioita. Silloin siis kun on selvää, että manipulointi tehdään avoimesti se on mielestäni ihan ymmärrettävää. Toisaalta kuvien manipulointiin liittyy myös yritys siitä, että muokataan oikeaa asiaa tietoisesti johonkin toiseen suuntaan. Tämä on mielestäni tietyissä asiayhteyksissä väärin. Tällöin on myös mahdollisuus siihen, että henkilön digitaalinen identiteetti alkaa elämään omaa elämäänsä irallisena oikeasta todellisuudesta.
Yksi mielestäni erittäin häiritsevä uusi teknologia on Face2Face. Tämä ohjelma mahdollistaa kasvojen kaappaamisen ja niiden käyttämisen mihin tarkoitukseen tahansa. Toinen kehitteillä oleva ohjelma on Project VoCo. Tämä on Photoshopin rinnalle tuleva tuote joka mahdollistaa sanojen kirjoittamisen ohjelmaan ja sen jälkeen voi laittaa ohjelman sanomaan ne jonkun tietyn henkilön äänellä. Tälläisten ohjelmien myötä digitaalisen identiteetin muodostuminen voi olla hyvinkin sekavaa. Mikä on totta ja mikä ei?
Tietojen ja kuvien manipuloinnin yhteydessä vastuu siirtyy siis aika usein tiedon vastaanottajalle. Nostaisin erittäin tärkeäksi aiheeksi lähdekriittisyyden, jota mielestäni nykyaikana ei harjoiteta läheskään niin paljon kuin sitä tulisi olla. Lähdekriittisyyden kautta vääränlainen kuvien ja tietojen manipulointi olisi tietyllä tasolla hallittavissa. Uskon, että lähdekriittisyyden merkitys nousee enemmän ja enemmän tärkeäksi, kun teknologia mahdollistaa lähes minkälaisen tiedon jakamisen ja manipuloinnin.
Kuuluuko julkisuuden henkilön olla myös julkinen sosiaalisessa mediassa?
Mielestäni tietyllä tasolla kuuluu. Julkisuuden henkilön työn luonteen mukaisesti osa hänen tekemisistään asioista on julkista. Itse näkisin, että julkisuudessa esiintyvän ihmisen rooli sosiaalisessa mediassa on tietynlaisen CV:n ylläpitäminen. Siitä olen kuitenkin toista mielä, että mielestäni julkisuuden henkilönkään ei tarvitse jakaa mitään yksityiselämään liittyviä asioita sosiaalisessa mediassa, jos hän ei niitä siellä halua jakaa.
On siis täysin jokaisen ihmisen itse päätettävissä minne haluaa vetää rajan yksitysyytensä suhteen. Sosiaalista mediaa on mahdollista käyttää hyvinkin tehokkaasti ja järkevästi oman julkisuutensa kasvattamiseen, mutta myös valitettavasti oman julkisuutensa tuhoamiseen. Eikä tässä tilanteessa tarvitse välttämättä olla edes julkisuuden henkilö, jos vahingossa jakaa jotain itselleen arvokasta tietoa ja se joutuu vääriin käsiin niin ongelmat voivat olla isojakin.
No comments:
Post a Comment